Hyvää tuulista perjantai-iltaa! Oon kuumeessa ja kirjoittelen teille taas höpöjä kuuntelemistani levyistä. Taas on se aika viikosta, kun Last.fm-statsit paljastavat kuinka perinteisesti palaan jatkuvasti takaisin UMOn levyjen pariin.
Unknown Morta Orchestra - Multi-Love & II
UMO on ja pysyy mun listoilla. Bändin psykedeelinen, popahtava lo-fi-rock on niiiin tajuttoman upeaa. Jokaisella kuuntelukerralla pinnan alta paljastuu uusia juttuja ja jippoja.
Gojira - L'enfant Sauvage
Gojira on mulle kovin rakas bändi. Raskasta ja progressiivista dödistä soittava ranskalaispoppoo kävi kääntymässä keväällä suomessa ja olin tippa linssissä koko keikan ajan puhtaasta liikutuksesta. Miten musiikki voi olla näin hyvää?
Carole King - Tapestry
Klassikot ovat syystä klassikoita. Carole Kingiä tituleerataan syystäkin yhdeksi aikamme vaikuttavimmista lauluntekijöistä ja hänen kynästään on syntynyt useat 70-luvun hitit (esim. Aretha Franklinin esittämä You Make Me Feel Like A Natural Woman sekä Little Evan tunnetuksi tekemä disco-hitti The Locomotion).
Tapestry oli Kingin ensimmäinen oma levy ja hän löi merkkipaalun singer-songwriter-genren historiaan. Ottakaa haltuun pala historiaa, jos ei ole tuttu.
Mastodon - Once More 'Round The Sun
Mastodonin viime vuonna julkaistu levy on yllättävän iloinen proge-pläjäys. En tajua, miten tää levy on mun kuuntelu-listoilla useammin kuin bändin muut levyt.... last.fm taitaa olla puolueellinen. Tää on tosi yes, muttei mun ehdoton lemppari bändiltä.
Tobias Jesso Jr. - Goon
Goon on ehkä tän vuoden parhain sydänsuru-albumi (...jos Paprun levyä ei lasketa). Suhteellisen kevyet sovitukset tekevät kunniaa herkille lyriikoille. Tää tyyppi on kyllä saanut rakkaudelta huolella turpiin.
Anathema - A Fine Day To Exit
Vouhotin jokin aika sitten suurta ihastustani Anathemaan ja oon nyt kuunnellut bändin diskografiaa läpi. Jostain syystä mikään levy ei ole iskenyt niin lujaa kuin Distant Satellites.. mutta läpikuuntelu jatkuu.
The Sword - High Country
The Sword on progressiivisa stoner-rockia soittava poppoo, jonka uusin levy herätti jonkun verran närää yhtyeen faneissa. Ensimmäistä kertaa levy käytti elektronisia elementtejä osana levyn äänimaailmaa ja esim. kesän Tavastian keikalla bändi veti vanhoja, raskaita biisejään kevyempinä versioina. Itse pidän tästä levystä (sen keveydestään huolimatta) ja olen varovaisen toiveikas bändin uuden tyylin suhteen.
Wrvth - Wrvth
Tätä levyä ollaan hehkutettu aivan tajuttomasti useissa raskaan musan julkaisuissa. Wrvth on bändi, jonka eponyymi levy maalaa koko raskaan musiikin kirjon läpi: melankolisesta ja tunnelmallisesta post-metallista siirrytään sulavasti raskaaseen dödikseen ja siitä eteenpäin. Levy on niin mainion levoton, että upotan tähän loppuu biisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti