Kuukauden Menot: Helmikuu 2016

Loskaa saappaissa. Kelmeä auringonvalo. Helmikuussa hurisee ja Helsinki herää henkiin. Helmikuu on ehkä otollisin aika koskaan kadota elokuvateatteriin tai keikkapaikkojen lämpöön. Miten olisi vaikka viikonlopun verran sludgea ja doomia? Progea? Olohuone-fiilistelyä? Mitäpä jos vaikka opiskelisit suomalaista elokuvaa?

5.2.- 22.4.: Luentosarja: Suomalainen Elokuvatuotanto @ Elokuvateatteri Orion
Suomalainen elokuva on pitkään ollut mulle kirosana. Tämän kevään aikana pääsen kohtaamaan demonini ja haastamaan ennakkoluulojani Elokuvaryhmän luentosarjan avulla. Luennot käsittelevät suomalaista elokuvaa monipuolisesti ja kattavasti: historiasta talouteen ja henkilöhahmoista ilmiöihin. Itse luennot ovat ilmaisia, mutta niiden jälkeen näytettävät leffat maksullisia. Olisiko nyt vihdoin aika ostaa se Orionin jäsenkortti?

6.2.: Better Mus' Come @ Andorra
Jamaican 70-luvun poliittisesta myllerryksestä ja yhden rohkean henkilön selviytymistarinan kertova elokuva Better Mus' Come (2010) on nähtävillä Andorrassa ilmaiseksi. Elokuvan ohjaaja Storm Saultier on itse paikalla näytöksessä ja vastaa yleisön kysymyksiin näytöksen jälkeen.

6.2.: Muissa maailmoissa: Wigwam Revisited, Death Hawks, Kiki Pau
Kitarointia ja progefiilistelyä koko illan täydestä. Nämä kolme bändiä edustavat suomalaisen hihhuliprogeilun kärkikastia. Isoimpana lempparinani on kyllä mainittava viime vuonna mahtavan uuden levynsä julkaissut Death Hawks, jota en ole koskaan nähnyt livenä (!!!!???).

7.2.: Kiinalainen Uusivuosi @ Keskuskatu, Helsinki
Ilotulituksia, lohikäärmetansseja, musiikkia ja mieletöntä ruokaa tarjoileva tapahtuma tuo valoa piemään. Ihmismassaan kannattaa varautua, mutta tällaiset isot ilmaistapahtumat ovat yksiä mun lempparisyitä asua Helsingissä.

11.-13.2.: ArtArctica Festival @ Vapaan Taiteen Tila
Nyt on kyl mystistä settiä luvassa. Arktisista piireistä esiintyjänsä ammentava monitaiteellinen festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Festarin ohjelmistossa on kaikkea lyhytelokuvista musiikkiin ja installaatioihin. Tapahtuma on ilmainen ja ohjelmassa olevista esiintyjistä en ole kuullut kenestäkään. Eli pakko mennä.

12.-13.2.: Under a Freezing Sun Festival @ Lepakkomies
Goatess, Tombstoned, Kaleidobolt, Jupiter, Desert Lord, Slug Lord... Hitaasti ja raskaasti kahden päivän ajan. Voi kyllä, näitä lisää.

12.2..: Steven Wilson @ The Circus
Musiikkinero Wilson saapuu taas Suomeen, vain vuoden tauon jälkeen. Loistavaa diskografiaa täydensi viime vuonna julkaistu, loistava Hand. Cannot. Erase. ja tällä viikolla julkaistu levynpuolikas 4 ½. Ah. Parasta.

12.2.: Stoned Jesus & Jupiter @ Elmun Baari
Stoner-/doom-poppoo Stoned Jesus soittaa ekaa kertaa Suomessa. Bändiä on verrattu aina Sleeppistä Faith No Moreen. Eli aivan uskomatonta louhintaa luvassa. 

12.2. Feminist Comedy Night @ Mad House
Edellinen FCN oli farssi, kun iso osa koomikoista paljastuikin illan mittaan naisvihamielisiksi rasisteiksi. Ehkäpä tällä kertaa illan esiintyjät on valittu paremmin, radikaalin inklusiiville feministiselle komedialle kun löytyy aivan liian vähän tilaa. 

17.2. Olohuoneklubi I @ Gloria
Glorian ja Soundin lanseeraamat Olohuoneklubit alkavat! Kerran kuukaudessa Glorian olohuoneeksi lavastetussa salissa soittaa toinen toistaan ihanammat artistit. Jokaisessa klubi-illassa nähdään suomalaisen musiikin kärkinimiä ja illat päättää yllätyspääesiintyjä, jota ei julkaista ennakkoon. Ensimmäisellä olohuoneklubilla esiintyy mm. The Hearing, joka on yksiä henkilökohtaisia rakkauksiani suomalaisen musiikin saralla.

26.2. Pekko Käppi & K:H:H:L @ On The Rocks
Pekko Käppi, tuo jouhikkoshamaaneista mahtavin, esiintyy bändeineen On The Rocksissa. Mainio, folk-pläjäys Sanguis Meus, mama! levy piirsi tän bändin mun kartalle ja ehkä tämä voisi olla ensimmäinen kerta, kun näen bändin livenä... (Hups).
Mielestäni Sanguis Meus, mama! on yksiä viime vuoden parhaimpia levyä. Lue fiilistelyni täältä!

26.-27.2.: Big City Nights @ Ääniwalli
Voi pojat. Noah Kin, Hisser, Radiopuhelimet, Valkyrians; Sydän, Sydän... 

Soittolistaus: Uusi vuosi, uudet kujeet

Palan halusta jakaa teidän kanssanne kaikkea hyvää kuunneltavaa, rakkaat lukijat! Soittolistoja olisi tällä kertaa tarjolla jopa kaksin kappalein!  

Koska vuosi 2016 on toivoa täynnä, olen luonut soittolistan jonne kerään tänä vuonna julkaistuja levyjä. Poistelen listalta aina huonoksi paljastuneet levyt, joten vuoden lopuksi lista on toivottavasti täynnä toinen toistaan parempaa musiikkia. Suora linkki soittolistaan.

Vastaan myös yleisön suureen kysyntään eli olen nyt myös tehnyt Sipulisalaatti-soittolistan, johon päivittelen päivittäin superkovia biisejä. A-Ha ja Agoraphobic Nosebleed samassa listassa? Tästä on hyvä aloittaa. Suora linkki soittolistaan.

Vouhotus: Above and below

Lisää dokkarivouhotusta! Tällä kertaa vuorossa on absurdi ja surrealistinen ABOVE and BELOW.

Tuleva Mars-tutkija. Aavikolle bunkkerinsa rakentanut sotaveteraani. Las Vegasin viemäriverkostossa asuva pariskunta. Viemäriyhteiskunnan godfather. Kaikkia yhdistää yksinäisyys, hankalat perhesuhteet sekä tarve ymmärtää itseä ja ihmiskuntaa. Kaikki ovat tavalla tai toisella kodittomia. Kaikki hahmot elävät tutkimattomissa ja ennenäkemättömissä ympäristöissä, jotka vievät katsojan yli ja ympäri.

ABOVE and BELOW (2015) on paikoittain hyvinkin surrealistiseksi muuntautuva slice of life -tyylipätkä, joka vaikuttaa pakahduttavan upeilla kuvillaan: pidättelin itkua loppuunmyydyssä salissa miltei koko elokuvan ajan. Vahvasti rytmitetyn ja montaasimaisen leikkauksen avulla korostetaan eri kohtaloiden yhtäläisyyksiä.

Tämä dokkari taivuttaa dokumentin konventioita ja tarjoaa vaikuttavan visuaalisen kokemuksen. ABOVE and BELOW kokeilee totuuden rajoja ja pakottaa katsojan miettimään fiktiivisen ja dokumentaarisen elokuvan eroavaisuuksia: vaikka nämä ovat täysin oikeita ihmisiä, voivatko nämä tarinat olla täysin totta? Miksi niiden pitäisi olla täysin totta? Jos menet kuva edellä, tekeekö se dokumentistasi vähemmän totta?

Upea kokemus kaiken kaikkiaan huhhuh. ABOW and BELOWN voi nähdä DocPointissa vielä sunnuntaina 31. tammikuuta. Ensimmäinen näytös oli tosiaan loppuunmyyty eli osta lippusi ajoissa! Leffan nettisivut täällä.

Vouhotus: Misfits (2015)

DocPointin eka päivä on ohi ja ehdin festarin avajaispäivänä katsoa jopa kaksi näytöstä. Avajaisleffana nähtiin mainio Sota & mielenrauha, joka on kansainvälisesti uskottava dokumentti sotien aiheuttamista traumoista ja niiden seurauksista kärsivistä suomalaisista. Vaikka avajaiselokuva olikin hyvä, Misfits, päivän toinen dokumentti oli vielä parempi.

Tulsa, Oklahoma. The Bible Belt. Kaupungissa on 400 000 asukasta, 2000 kirkkoa ja yksi nuorisotalo LBGT+-nuorille. 

Misfits (2015) on ehkä tärkein näkemäni kuvaus nuoruudesta, omana itsenään elämisestä ja aikuiseksi kasvamisesta. Dokkari kertoo kolmesta nuoresta, jotka elävät Tulsan ennakkoluulojen ja pahojen katseiden kaupungissa. 17-vuotias Larissa on joutunut karkaamaan kotoaan kaapista ulos tultuaan, D on käynyt läpi vähintään 8 vuotta terapiaa voidakseen päästä yli kaikesta elämässä kokemastaan paskasta ja vaikkei 19-vuotiaan Bennyn elämä helppoa ole ollut, nauttii hän sentään perheensä tukea. Nämä vastikään lapsuudesta kasvaneet nuoret ovat joutuneet kohtaamaan aikuisuuden hyvin raa'alla tavalla, vain koska he ovat omia itsejään.

Elokuva kertoo näistä elämän mätkimistä nuorista aivan uskomattoman lämpimästi ja lempeästi. Ohjaaja Jannik Splidsboel on antanut nuorten kertoa mitä he haluavat ja juuri sillä tavalla miten he haluavat. Nuorten ehdoilla meneminen tekee tästä elokuvasta hyvin aidon. Suosittelen tätä elokuvaa täysiä.

Elokuvan toinen ja viimeinen näytös on nähtävissä DocPointissa tänään tiistaina 26. tammikuuta. Leffan nettisivut täällä. 

_____

"You like to think you're fabulous."

"No, I don't like to think I'm fabulous. I like to think I'm flawless."

__

EDIT: Misfitsin voi streamata hintaan 1,99 !! DO IT. 

DocPoint - Parhaat tärpit

Vuoden ihanimmat päivät lähestyvät! Epämääräinen blogitauko on pakko lopettaa, jotta pääsen hehkuttamaan teille Helsingin alkukevään hienointa elokuvatapahtumaa, DocPointtia. 

Koska festivaalin vuoden 2016 ohjelmisto on täynnä niiiin älyttömän mielenkiintoisia leffoja, autan teitä valinnanvaikeuden kanssa ja heitän omat tärppini festarin ohjelmistosta! Jee!

Vuodesta 2000 asti järjestetty DocPoint on dokumenttielokuvalle omistettu elokuvafestivaali, jonka ohjelmistoon kuuluu vuosittain tajuton määrä dokkareita, niin meiltä kuin maailmalta. Viime vuonna vietin koko viikonlopun elokuvateatterista toiseen juosten ja en ole katunut päätöstä päivääkään.

Suosittelen täysiä ostamaan sarjalipun ja katsomaan useamman dokkarin päivässä. Festari kestää kuitenkin vain viikon ja suurin osa esitettävistä leffoista ei koskaan pääse laajempaan teatterilevitykseen Suomessa. Eli tää saattaa olla ainoa mahdollisuus nähdä joitain näistä pätkistä Suomessa koskaan!
Että niin! Sarjalippua kouraan ja teatteriin!

Lisätietoja aikatauluista, tapahtumapaikoista, lipuista ja kymmenistä muista festivaalilla esitettävistä leffoista löydät osoitteesta www.docpoint.info.

Genetic Me
Miksi olemme sitä mitä olemme... ja mitä sille voi tehdä? Mitä DNA voi paljastaa meistä ihmisinä vai paljastaako se mitään? Lone Frank on tiedeuskovainen tanskalainen, jonka perimässa on sudenkuoppia: masennusta ja alkoholismia. Kun geenit alkavat heitellä kapuloita Frankin rattaisiin, pyrkii hän etsimään vastauksia elämääkin suurempiin kysymyksiin: kuka hän on, miten hänestä tuli itsensä ja voiko perimän määräämään kohtaloon vaikuttaa. 

Sota ja mielenrauha
"Kuinka monta sukupolvea traumojen ja mielten haavojen parantamiseen tarvitaan?"
Pakko myöntää, että on kaksi asiaa jotka hyvin harvoin saavat mussa aikaan sen suurempia säväreitä: Suomi ja sota. Mutta kun luin tästä suomalaisten kollektiivista sotien jälkeistä traumaa käsittelevästä dokumentista, innostuin kuin pikkulapsi karkkikaupassa. En malta odottaa nähdä, miten dokumentaristi Ari Matikainen käsittelee kansaamme syvästi koskettaneita tapahtumia, hiljaisuudesta johtuvia patoutumia sekä miten ne näkyvät yhteiskunnassamme vielä tänäkin päivänä.

The Wolfpack
Vanhemmat lukitsivat seitsemän veljeksen katraan perheen asuntoon koko heidän lapsuutensa ja nuoruutensa ajaksi. Yhteiskunnan ulkopuolella kasvaneet veljekset löysivät elokuvien tekemisestä eskapismin avaimen. Entä miten käy, kun pojat pyrkivät pakoon perhettään? Odotan tätä leffaa aivan älyttömän paljon. Useasti palkittu dokkari kertoo tarinan, joka on liian uskomaton käsikirjoitettavaksi.

Miss Sharon Jones
Miss Sharon Jones on artisti, joka on saanut kokea millaista on olla liian musta ja liian nainen menestyäkseen rock-musiikissa. Oscar-palkittu dokumentaristi Barbra Kopple seuraa "naispuoliseksi James Browniksi" nimettyä laulajatarta, joka 57 vuoden iästä ja haimasyövästä huolimatta on palaamassa takaisin lavoille. 

Imagine Waking Up and All Music Has Disappeared
Mitä jos musiikki katoaisi maailmasta? Mitä ihmiset tekisivät? Bill Drummond on musiikkimaailman entinen supertähti: hänen yhtyeensä The KLF oli brittilistojen kärjessä ja hänen manageroimansa Echo & The Bunnymen soi esim. omassa soittimessani vieläkin. Drummondilla on projekti nimeltä The17: kuoro, jonka tehtävänä on laulaa yksi kappale, joka äänitetään ja tuhotaan. 

Time / OUT OF JOINT
Mitä aika on? Voiko ajan saada liikkumaan taaksepäin? Fyysikot, filosofit ja muut ovat pohtineet ajan sääntöjä ja merkitystä aina ajanlaskun alusta (heh heh) alkaen. Rakastan outoja ja pohdiskelevia tiededokumentteja, joten tää on todellinen must see.


The Darkness Collection
Kokoelma eri maissa tuotetuista lyhytelokuvista, jotka kertovat pimeydestä ja pimeyden kokemuksista. Hevi medöl, tää on pakko nähdä.

Yallah! Underground

Lähi-idän musiikin ja taiteen uugee-skene on kiehtova aihe, jota käsitellään aivan liian vähän missään mediassa. Arabiperinteestä vaikutteensa ammentavat tyylit, yhteiskuntakritiikki sekä arabikevään tapahtumat nivoutuvat yhteen tässä dokkarissa, joka seuraa nuoria musiikin- ja taiteentekijöitä Ammanissa, Beirutissa, Kairossa, Haifassa ja Ramallahissa.

This Is What It Is
Mitä teet, kun musiikkisi on laittomampaa kuin kokaiini? Kuubalainen yhteiskuntakriittistä hiphoppia esittävä duo Los Aldeanos kertoo vastauksen tähän kysymykseen.

Orion: The Man Who Would Be King
Taas tarina, joka on aivan liian uskomaton käsikirjoitettavaksi. Orion on laulaja, joka kuulosti ja näytti liikaa Elvikseltä myydäkseen levyjä. Kun kuningas poistui rakennuksesta, astui Orion hänen jättämiinsä saappaisiin. 

Swing Game
Tyypit haluavat tehdä dokkarin Suomen pelialasta, mutta päätyvät itse pelintekijöiksi... tai ainakin he yrittävät. Vaikka idis saakin rahoittajat ja mentorit innostumaan, ovat tyypit silti noviiseja tällä kehittyvällä ja ailahtelevaisella alalla.

___

Dokumentteja on festivaalin ohjelmistossa on ainakin miljoona lisää. Mitä kelasit katsoa?
Tutkaile läpi koko ohjelma, hanki liput ja fiilistele.

Päivän siistein juttu: Abbath opettaa kitarointia

Oon vieläkin epävirallisella tauolla, kiitos jäätävän kiireen duunissa. Mut näin perjantain kunniaksi jaan teille jotain äärimmäisen siistiä: Abbath opettaa riffejä... suhteellisen mielenkiintoisissa olotiloissa.

Monet ovat varmasti tämän jo nähneet, mutta ai että näiden videoiden olemassaolon tiedostaminen toi paljon iloa mun elämään. Perjantai-illan kunniaksi voitte vaikka pelailla tehdä tästä juomapelin! 
Ota huikkaa aina kun Abbath...

-Nakkelee fledaansa

-Hölisee outoja

-Keskeyttää biisin soittamisen (todennäköisesti koska unohti miten riffi jatkuu)

Juo viinaa. Älä polta kirkkoja. Rapukävely taattu.

Viikolla soi (vko 1)

Vuoden 2016 eka Viikolla Soi-listaus!! Valitettavasti se on kovin yksipuolinen. Mä en ole tämän levyn lisäksi kuunnellut kuin pari biisiä ABBAa. Mä vannon.

Steven Wilson - Hand. Cannot. Erase.

Tää on aivan tajuton levy, joka on täynnä prog-jamittelua, fiilistelyä ja upeita äänimaisemia. Hand. Cannot. Erase. on ehdottomasti yksi vuoden 2015 hienoimmista levyistä. 

Tätä albumia ei valitettavasti löydy Spotifysta, mutta suosittelen täydellä sydämmelläni sijoittamaan tähän sen pari euroa ja hankkimaan omaksi, joko fyysisenä tai digitaalisena kopiona. 10/10.

Vouhotus: The Hollywood Reporter - Director & Writer Roundtablet

Leffahörhöille luvassa loppiasherkkua!

Hollywood Reporter tarjoaa uniikin mahdollisuuden nähdä aikamme hienoimpiin ohaajiin lukeutuvat ohjaajat Quentin Tarantinon, Tom Hooperin, Alejandro G. Inarritun, Ridley Scottin, Danny Boylen ja David O. Russellin keskustelemassa omista sekä toistensa elokuvista. Läppä lentää ja hauskimmat tarinat jaetaan. Tällaiset uniikit mahikset kuunnella neroja keskustelemassa on parasta internettiä ever.

Mutta miljoona miinusta all male kokoonpanosta. Missä ovat naisohjaajat?? Myös Indiewiren Oscar-ennakoinnitkin maalaavat synkkää kuvaa naisohjaajien olemassaolosta vuonna 2016... huoh.

Onneksi Hollywood Reporterin (vielä ehkä hintsun verran mielenkiintoisempi) roundtable kirjoittamisesta sisältää upeita naiskäsikirjoittajia. Mukana mm. maailman paras Amy Schumer sekä Pixarin uskomattoman upean Inside Out-elokuvan käsikirjoittanut Meg LeFauve.

Vuoden 2015 huiput: Vanhat kaiffarit - Uudet Levyt

Hyvää uutta vuotta, tyypit! Uuden vuoden darrasta on selvitty, arkeen palattu ja vegaanihaasteessa jo mokattu eli on aika heittää sipulit uuden vuoden melskeeseen! Ennen joulua kirjoitin itselleni ennestään tuntemattomien bändien vuonna 2015 julkaisemista levyistä ja nyt on vuorossa niiiiiiin monien vanhojen kaiffareiden, eli itselleni ennestään tuttujen yhtyeiden, uudet (hyvät) levyt. 

Intronaut - The Direction of Last Things
Intronaut päräytti vuonna 2015 ulos levyn, joka natsaa täysin bändin loistavaan diskografiaan. En todellakaan uskonut että The Direction of Last Things pistäisi minut kyseenalaistamaan Habitual Levitationssin parhautta. Bändin jäsenet ovat neroja soittimissaan, biisit piilottavat todellisen progressiivisuutensa näennäiseen yksinkertaisuuteen ja Devin Townsend on todistanut taas olevansa nero myös miksaajana. Ehdottomasti vuoden 2015 TOP 3-listaan kuuluva levy. Jos et ole tutustunut tähän plättyyn, tee se välittömästi. 

Black Dahlia Murder - Abysmal
On harvoja bändejä, mitä rakastaisin enemmän kuin Black Dahlia Murderia ja siksi odotukset olivatkin laittoman korkealla Abysmalin suhteen. Ensimmäisellä kuuntelukerralla kumoutuivat kaikki kuumotukset ja bändi todisti olevansa tiukemmassa terässä kuin koskaan.

Steven Wilson - Hand. Cannot. Erase
Porcupine Treen nokkamiehenä mainetta niittänyt Steven Wilson julkaisi tänä vuonna  ehkä parhaimman levynsä so far. Biisit ovat tyylikkäitä, hienosti tuotettuja ja sovitettuja: niissä on kaikki mitä niissä pitäisikin olla, ei enempää tai vähempää. 

Cattle Decapitation - The Anthropocene Extinction 
Vuoden 2015 paras extreme dödis-albumi. Brutaaliuden ja raakuuden alle kätkeytyy melodisuus ja mahtavat riffi-iloittelut. Pakko nähdä livenä vuonna 2016. 

Baroness - Purple
Sateenkaaren monista väreistä on tällä kertaa vuorossa liila, kun Baroness on muutaman vuoden mittaisen tauon jälkeen julkaissut uuden mainion levyn. Purple solahtaa kauniimmin perinteisen rockin kirjoon kuin bändin aikaisemmat julkaisut, mutta tätä levyä kuunnellessa on vaikeaa kaivata yhtään mitään lisää. Täydellistä. 10/10.

Ghost - Meliora
Parasta vuonna 2015 julkaistua kuolonpoppia. Hävyttömän Abbamainen julkaisu on viihdyttävä kokonaisuus, joka on täynnä raikkaita korvamatoja ja hauskoja riffejä. 

Elder - Lore
Short and sweet, psykedeelistä progerockia soittavan Elderin uusi levy on kestonsa verran täyttä kultaa.

Rivers of Nihil - Monarchy
Lisää extreme dödistä! Rivers of Nihilin toinen levy on paljon yhtenäisempi kokonaisuus kuin bändin aikaisempi julkasu. Yhtye nauttii yhdessä soittamisesta ja bändin riffittelystä kuulee yhdeessä soittamisen ilon.

Deafheaven - New Bermuda
Mainion Sunbather-debyytin jälkeinen New Bermuda hioo tämän poppoon tyyliä eheämpään suuntaan. Post-bläkyä at its finest. 

Napalm Death - Aprex Predator - Easy Meat
Napalmikuoleman uusin plätty on tiukkaa sahaamista alusta loppuun. Tämän levyn mahtavuus tuli vähän takavasemmalta, en todellakaan odottanut että tapporässin legendat voisivat tehdä jotain näin hyvää uutta.

Kendrick Lamar - To Pimp A Butterfly
Kendrick Lamarin uusin levy on hiphopin moderni klassikko. Levyn ehdotonta parhaimmistoa on nerokkaat, monitulkinnalliset lyriikat, jotka kommentoivat niin yhteiskunnasta, kapitalismia sekä hiphop-kulttuurin pinnallisuutta. 

Laura Moisio - Ikuinen Valo
Laura Moisio on suomen singer-songwriter-toivo ja lupaus. Ikuinen Valo on aivan kaikin puolin mainio ja hyvältä kuulostava levy, joka käsittelee menettämisen teemaa upealla haikeudella ja hyväksynnällä. Moision Spiraali oli hieno, mutta tämä vielä miljoona kertaa hienompi.  

Lisää uutta kuunneltavaa vanhoilta kaiffareilta:
The Sword - High Country
Uncle Acid & The Deadbeats - The Nightcreeper
Tame Impala - Currents
Kylesa - Exhausting Fire
Torche - Restarter
Dungen  - Allas Sak
City of Ships - Ultaluminal
Refused - Freedom
Lapko - Freedom
KEN Mode - Success
Puscifer - Money Shot
High on Fire - Luminiferous
Between the buried and me - comaeliptic
Teksti TV 666 - II
Godspeed you! Black Emperor - Asunder, Sweet and Other Distress
Demonic Death Judge & Coughdust  (Split)
The Ocean & MONO - Trancendental (Split)