Soittolistaus: DECEMBER 2016

Soittolistaus: NOVEMBER 2016

Vähän myöhässä ja vähän vähäinen.

Vouhotus: The Weekend & Daft Punk - I feel it coming

Oon tän viikon ajan ollut uskomattoman fiiliksissä The Weekendin ja Daft Punkin uudesta biisistä. Combo julkaisi biisin Starboy aikaisemmin tänä vuonna, mutta Daft Punkin Random access memories -levyn hengessä tehty I feel it coming on enemmän omaa makuani. 

Tiedän jo nyt, että kuuntelen biisin aivan puhki vain muutamassa päivässä.

Leonard Cohen (1934 - 2016)

Soittolistaus: OCTOBER 2016

Ajatuksia:

- Lokakuu on aina todella kirpeä

- Miksen pistänyt tarpeeksi vaatteita päälle tänä aamuna?

- Pitää muistaa katsella ruskaa

- On kaunista kun päivän aikana on niin valoisaa kuin oikeasti pimeääkin

- Voisiko aina olla syksy?

Vouhotus: Luke Cage -soundtrack

Netflix otti ja pläjäytti lokakuun kunniaksi linjoille isolla rahalla tuotetun Marvel-sarjan, Luke Cagen. Rautanahkaisesta sankarista kertova sarja on oikein hyvää katseltavaa ( vaikkei ole tasoltaan aivan yhtä mainio kuin viime talvena ilmestynyt Jessica Jones), mutta sarjan ehdottoman parasta antia on sarjan soundtrack. Charles Bradley, Bootsy Collins, Ghostface Killah, Miles Davis, Nas, Nina Simone, Rakim, Ol' Dirty Bastard, The Delfonics...

Kalpene, Quentin! Soundtrack-kuninkuuttasi uhkataan!

(Spotify -käyttäjä Ignatious Pop on koonnut Marvelin virallista listaa kattavamman version Soundtrackista. Klik!)

Vouhotus: Nik West

Tänään vouhotan eräästä basistista.

Nik West moderni bassonsoiton pioneeri, joka tunnetaan parhaiten hänen ilmiömäisestä groovesta sekä mm. Princen kanssa tehdyistä kiertueista. West on sittemmin luonut uraa keikkailemalla itsenäisenä artistina ja onkin julkaissut kaksi levyä: mainio debyytti Just in the Nik of time ilmestyi vuonna 2015 ja se sai tänä vuonna jatkoa Say something levyn myötä.

Usein Lenny Kravitziin verrattu West on niittänyt mainetta myös perustamalla Queen of stings -kilpailun, joka pyrkii kannustamaan mimmejä ottamaan kielisoittimet haltuun ja rokkaamaan häpeilemättä.

Suosittelen tarkistamaan tyypin Youtube-kanavan sekä hänen Instagram-tilinsä, jonne hän lisää soittovideoitaan. Kanavien parasta antia ovat hänen uskomattomalla groovella varustetut coverit mm. Michael Jacksonin, Princen ja Stevie Wonderin biiseistä.

TÄTÄ TYKITTELEN TÄYSILLÄ. TYKITELKÄÄ TEKIN.

#hotelroomjams with my @fender #elitebass #TellMeSomethingGood #chakakhan #nikwest #fender #jazzbass #femalebassist #femaleguitarist #funk #naturalhair

A video posted by Nik West (@nikwestbass) on Sep 21, 2016 at 4:19pm PDT

Kuukauden menot: Lokakuu 2016

7.10.: The Cure @ Hartwall Arena
Nyt olisi mahdollisuus herätellä sydäntä riipiviä ja haikeita tuntemuksia kun omintakeisella äänellä varustettu Robert Smith kavereineen saapuu Suomeen ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Tätä keikkaa en haluaisi missata. 

8.10.: Veronica Maggio @ Jäähalli
Maailman ihanin Veronica, maailman kamalin jäähalli.

8.10.: Flatbush Zombies @ Tavastia
Sideways-festivaalin kaatosateessa valovoimaisesti lämmittänyt räppiryhmä Flatbush Zombies vetää vuoden toisen keikkansa Suomessa hiukan armollisimmissa olosuhteissa.

8.10.: Victims, Bob Malmström, Crustofer @ Elmun baari
Punkkia kansalle!

8.10.: Teksti-TV 666 & Räjäyttäjät @ Korjaamo
Long time no Tekstarit. 

14. -15.10. Blowup Vol. 2
Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Blowup -festivaali järjestetään tänä vuonna toista kertaa Korjaamon kumisevissa kammiossa. Tänä vuonna perjantaina lavalle luistelee mm. Atomikylä, Lucifer, Oranssi Pazuzu ja lauantaina Morbid Evils (yhdessä Albino Rhinon kanssa), Lord Vicar, Conan sekä manalasta ponnistelevaa pörinää pärisyttelevä Monolord. Taitaa lauantai-lippu olla suhteellisen varma ostos.

16.10.: Hip hop-ilta @ Korjaamo
Huhhuh mikä line up! Koko illan verran mimmiräppiä? KYLLÄ KIITOS.

17.10.: Kvelertak @ Tavastia
Vihdoin pääsen näkemään tyypit livenä! Norjalaispumppu Kvelertakin viimeisin levy räjäytti tajuntani galakseihin.

19.-23.10.: Cinemaissí
Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaissí tuo valoa synkkenevään Lokakuuhun. Cinemaissí on yksi syy, miksi rakastan Helsingissä asumista: pienet elokuvafestivaalit, klubit ja tapahtumat tuovat paljon kaivattua vaihtelua kaupallisille jättiläisille.

22.10.: Sydän, sydän @ Tavastia
Lukioaikojen muistoja lämmittävä Sydän, sydän tekee paluuta vuosien tauon jälkeen. Uuden Molskis -levyn lisäksi poppoo heittää suhteellisen kattavan kiertueen, pysähtyen jopa yhdeksässä eri kaupungissa ympäri Suomea. 

27.10.: Fu Manchu @ Nosturi
Viime kevään keikkansa aivan viimeisellä hetkellä perunut Fu Manchu pääsee vihdoin Suomeen asti. 

27.10.: Elokuvaklubi Kino Kaiku @ Kulttuurikeskus Caisa

28.10.: Russian Circles @ Tavastia
En pysy pöksyissäni. Post-pörinän keisari Russian Circles. Suomeen. Vihdoinkinnnnnnn!!! 

28.10.: Kent @ Hartwall Arena
Kent soittaa vikan keikkansa Suomessa ikinä, osana viimeistä rundiaan ikinä. Kentin lopettaessa sieluun jää yhden Eskiltunalaisbändin kokoinen aukko.

28.10.: Silvana Imam @ Tavastia
Ruotsin lahja naisvetoiselle räpille on pakko nähdä. Silvana Imam on bad ass. 

30.10.: Black Mountain @ Tavastia
Pakko myöntää että tämä Kanadalainen raskasta, riffi-vetoista psykerockia soittava bändi on jäänyt itselle suhteellisen tuntemattomaksi. Ensivaikutelma on kovin positiivinen ja mikä olisikaan kiinnostavampi tapa tutustua uuteen bändiin kuin keikalle menemällä?  

Jimi

Peli poikki! - mielenosoitus poliittista väkivaltaa, fasismia ja rasismia vastaan 24.9. Kansalaistorilla.

Soittolistaus: SEPTEMBER 2016

Hiljaisuus saa luvan katketa Syyskuun listan myötä.

Vakava musiikkiähky ja kyllästyminen kaikkiin ääniin rupeaa hitaasti mutta varmaasti kaikkoamaan. Thank god.

Mikään ei ole minunlaiselle intohimoiselle musiikkiholistille kamalampaa, kuin se ettei päähän ei mahdu enää biisejä tai bändejä tai muuta. Oon kuunnellut viimeiset pari kuukautta pelkästään podcasteja ja kirjoja, musiikkia tuskin ollenkaan (ANOHNIN mainiota Hopelessness -albumia lukuunottamatta). Kesän olen ravannut festareilla ja keikoilla, mutta heti alueelta päästyäni pää on vain kaivannut hiljaisuutta. 

Mutta tänään kaikki muuttui tänään kun loikkasin bussiin ja avasin ibooksin sijasta rakkaan Spotifyn ensimmäistä kertaa kuukausiin ja pistin soimaan iisiä ja hiukan katkeransuloista musiikkia. Tästä fiiliksestä syntyi Syyskuun soittolista.

under maintenance

Vouhotus: Uutta UMOa!!

Suuri rakkauteni Unknown mortal orchestra julkaisi uuden biisin! Selkeemmin funkympi sekä aikaisempaa materiaalia elektronisempi kappale päättyy ainakin allekirjoittaneen kesä-soittolistalle ja soi todennäköisesti jatkuvalla toistolla kun pyöräilen kesäisessä Helsingissä.

Ps. Sori, Onni, ku en oo päivitellyt

Soittolistaus: KESÄLISTA 2016

Mä olen viimeisen parin viikon aikana koittanut kuumeisesti kerätä tälle tulevalle kesälle soittolistaa ja jostain syystä mulla takkuaa ajatus huolella ja mikään musa ei tunnu tuovan sopivia kesäfiiliksiä. Siksi käännyn teidän höpömussukoiden puoleen!

Spotifyssa on (ainakin itselleni) vähäiselle käytölle jäänyt mahdollisuus väsätä yhteisiä soittolistoja muiden palvelun käyttäjien kanssa. Nips naps, kuka tahansa tiettyä soittolistaa seuraava voi lisätä omat biisinsä kollaboratiiviselle listalle. Mulla on muutama tällainen lista ja ne ovat tuoneet mun elämään paljon uutta ja hyvää musiikkia (heyyyyyo, Cotte ja Peksi).

Nyt pyytäisinkin teidän apuanne vuoden 2016 kesäsoittolistan kanssa! Eli klikatkaa tästä itsenne soittolistalle, lisätkää mielinmäärin biisejä jotka teidän mielestänne toimii hyvin kesäkuuntelussa. Genrellä, moodilla, kielellä tai biisin julkaisuvuodella ei oo väliä. Kaikkien biisien lisänneiden kesken arvotaan hahaha ei mitään.

Vouhotus: A moon shaped pool

Tais alkaa Apple Musicin triali ennen aikojaan...

Kuukauden menot: Toukokuu 2016

Toukokuu. Aurinko lämmittää jo. Kohta kukaan ei käy enää missään, kaikki vaan paistattelevat päiviä terasseilla ja puistoissa. Mitä muuta sitä tekisi? No..

3.-4.5.: Eduskunta III @ Ryhmäteatteri
Eduskunta-näytelmät ovat olleet jo pitkää toivelistallani. Eduskunta III iskee nykypäivän Suomen sisäpolitiikan kiemuroihin ja satiirillaan maalaa hyvin kylmäävän kuvan meitä johtavasta porukasta. Susanna Kuparisen ohjaama Eduskunta III kertoo olevansa dokumenttiteatteria: hahmojen vuorosanat, kaikessa absurdiudessaan, on suoraan kansanedustajien twiiteistä, kokouspöytäkirjoista sekä haastatteluista. Suosittelen lukemaan YLEn arvostelun näytelmästä, jotta saa kiinni siitä miksi tämä poliittinen analyysi on tärkeä nähdä.

7.5.: Eevil Stöö @ Korjaamo
Iso vauva jeesus oli ilmiömäinen levy. En ole koskaan nähnyt Stöötä vielä livenä, ehkä vihdoin pitäisi?

10.-15.5.: Helsinki African Film Festival 2016 @ Kino Sheryl
Afrikkalaista elokuvaa näkee hyvin harvoin valkokankaalla, koska sitä esitetään valtavirtaväestölle kovin vähän. Helsinki African Film Festival (ystävällisemmin HAFF) esittää viiden päivän ajan parasta uutta Afrikkalaiselokuvaa. Itse haluaisin nähdä mm. Cannesissa palkitun Un Hommme qui crien.

12.5.: Jaakko & Jay @ Lepakkomies
Voi jumpe! Folkpunkduo Jaakko & Jay lepiksessä! Takuu varmasti hyvä keikka, viihdyttävää katsottavaa ja tanssittavaa musaa.  

13.-22.5.: Kallio kukkii @ Kallio
Kaupunkifestareita on jopa kaksin kappalein tässä kuussa. Itsenäisesti tuottettujen tapahtumien sarja tuo ihmiset tähän alati mainetta kasvattavaan kaupunginosaan. Luvassa on mm. musiikkia, tanssia, teatteria ja installaatioita.

13.5.: Svart Death Night @ Elmun baari
Svart records järjestää illan, jossa katsojat saavat kokea tuutin täydeltä dödistä. Convoluse, Morbid Evils ja Demilich astelevat lavalle ja räjäyttävät kuuntelijan aivot uskomattomalla mäiskeellä.

13.5.: The Mutants @ Bar Loose
Elokuvallista, tanssittavalaa, raskasta afroa, autotallirockia ja surffimusaa yhdistävä The Mutants tulee Looseen! Olisi mukavaa nähdä tämä itselleni kohtalaisen tuore tuttavuus (kiitti, Annika).

14.5.: Arabian katufestivaali @ Arabia
Katutaidetta! Kaupunkikultturia! Kierrätystä! Ruokaa! Ja kaikki ihanassa Arabiassa. Olisipa tuolloin todella lämmin. Otan viltin ja club maten ja meen fiilistelemään.

14.5.: Lauantaitranssit III @ Nosturi & Elmun baari
Lauantatranssit lataa lauteille kovaakin kovemman kattauksen parasta pörinää. Lauteille astelevat mm. Kaleidobolt, Death Hawks, Räjäyttäjät sekä Sara. Parasta!

19.5.: Lost Society, Inkvisitor & Ratface @ Tavastia
Nopeatempoinen ja alkoholinkatkuinen thrash (eli rässi) on viime aikoina iskenyt tosi lujaa. Lost Society on suomirässin kirkkaimpia kärkiä ja uuden levyn kynnyksellä onkin hyvä mennä kurkkaamaan porukan livekuntoa.

20.-22.5.: Uneton 48
Uneton 48 on elokuvantekokilpailu, jonka ajatuksena on tehdä 1-7 minuutin pätkä 48 tunnissa. Olen osallistunut elämäni aikana tähän kilpailuun ehkä kolme kertaa ja joka kerta on aivan uskomaton elämys: kiirettä, väsymystä ja ystävyyssuhteita vahvistavia keskusteluja elokuvista ja niiden tekemisestä.

21.5.: Smash bones skate jam @ Seinäjoen Rytmikorjaamo
Punkkia ja skeittikulttuuria! SBS Jam järjesetään taas Seinäjoen Rytmikorjaamolla ja tänä vuonna lauteille astuu Honningbarna, Nyrkkitappelu, Tryer, Boar sekä VÄISTÄ!.

21.5.: TEKSTI-TV 666 & PÄÄ KII @ Nosturi
Tekstarit julkaisi uuden levyn maaliskuussa ja se on älyttömän hyvä, mutten malta odottaa että pääsen näkemään bändin uudestaan livenä. Kun lavalla on miljoona kielisoitinta, ei voida mennä pieleen.

26.-28.5.: Helsinki Music Marathon
Vajaassa kymmenessä eri Helsingin baarissa järjestettävä kaupunkifestivaali kerää useita up and coming bändejä yhteen ja ihmisten eteen nähtäväksi... ilmaiseksi. 

26.5.: Dark Buddha Rising, Horse Latitudes & Nylos @ Kuudes Linja
Synkääkin synkempää psykedelialouhintaa soittava Dark Buddha Rising on oikein pätevä livepoppoo. Transsi tulee kun kitaravallit iskee. 

28.-29.5.: Maailma kylässä @ Kaisaniemi
Koko maailma on Helsingissä tämän viikonlopun ajan. Tutustu eri kulttureihin, valistu kuuntelemalla puheohjelmaa, maista kaikkia maailman safkoja ja kuuntele parasta etnoa mitä Helsingissä voi koskaan kuulla. 

Vouhotus: Saudade - Saudade

Deftonesin nokkamies Chino Moreno on kyllä levoton sälli. Perustelee uusia bändejä melkein joka toinen viikko. Herran uusin projekti on superkokoonpano Saudade.

Saudaden kokoonpanossa vaikuttaa jäseniä bändeistä Crosses, Bad Brains, Medeski, Cro-Mags.. you name it. Yhtyeen ensimmäinen eponyymi sinkku julkaistiin pari päivää sitten ilmaisena BitTorrent bundlena, joka on kaikille ilmaiseksi ladattavissa.

Sinkkulohkaisu vihjaisi siihen suuntaan, että Suadade on isompi ja eeppisempi mitä oikeestaan mikään Chinon aikaisempi projekti on ollut. Kappale alkaa Russian Circlesiltä ammennetulla strummailulla, jatkuu postrock fiilistelyllä ja kasvaa Guns n' Roses-tyyliseen isoon kitararevittelyyn.

Mitäköhän tästä projektista tulee? Mielenkiintoni on herätetty.

Viikolla soi (vko 17)

Paluu musabloggaamiseen tapahtuu NYT ja se tapahtuu Viikolla soi -listauksen muodossa. Tiedän että olette synkkinä kaipailleet hämäriä horinoitani. Yllätyin kun tämän viikon ruudukko lävähti ruudulle: mun soittimessa on pyörinyt tämän viikon aikana lähes pelkästään toinen toistaan rautaisempia naisia. 

Laura Moisio - Ikuinen Valo

Ihana Laura Moisio. Ihana Ikuinen valo. 

Oon kerran viettänyt yhden päivän kökkien puskassa maalaamassa vesiväreillä ja vaan itkenyt tätä levyä monta tuntia. Ohikulkijat välillä ihmettelivät vointiani, mutta mä vaan heilauttelin kättä ja osoitin korviani: "se on tää musa".

Selah Sue - Reason

Belgialainen Selah Sue on tällä hetkellä sellaisen bubbling under pyörityksen keskiössä, että melkein veikkailisin että tää mimmi vetelee aika pian Ellie Gouldingin hypetasoilla.
Tutustuin artistiin ja hänen uusimpaan Reason-levyynsä ja ehkä turhan kevyestä pop-otteestaan huolimatta pidin levystä genressään kovin paljon. Karsastan hönkimällä biisejään tulkitsevia artisteja ja Selah Suen sävykäs ja upean käheä ääni on kaikkea muuta kun mikrofoniin huokailua. Levyn biisit ovat makuuni turhan kevyitä ja valmiiksi pureskeltuja ja tästä syystä tuun tuskin palaamaan Reasonin pariin kovinkaan nopeasti takaisin. 

Radiohead - Amnesiac
Kid An kanssa samassa sessiossa äänitetty Amensiac ei ole yhtä kokonainen ja vaikuttava kuin mitä Radioheadin monet muut levyt, mutta voi pojat kuinka intohimoisesti rakastankaan tän levyn hienoimpia hetkiä, kuten Pyramid songia, Knives outtia ja I might be wrongia.

The Hearing - Adrian

The Hearingin uusi (pitkään ja hartaasti odotettu) Adrian ilmestyi viime viikolla ja pakkohan se oli kuunnella heti. Adrian on hyvin tuotettu ja tasapainoinen levy, jonka äänimaailma ja biisit ovat Dorian-debyyttiä monipuolisemmat. Tähän maailmaan on helppo upota ja vaan velloa universumissa ja nauttia tästä kasvavasta kokonaisuudesta. 

Pinkshinyultrablast - Grandfeathered
Dream pop, elektroninen shoegaze ja noise? Venäjälta ponnistava Pinkshinyultrablast yhdistää kaiken tämän ja tekee siitä paljon enemmän.  Grandfeathered on levynä outo, epäsopiva ja viihdyttävä, raskas ja kevyt samaan aikaan.  Bändi yhdistää levyllä (ja välillä jopa yksittäisten biisien sisällä) Mewin, Anamanaguchin ja M83sen, mutta lisää kaikkeen enemmän progea, säröä ja potkua.

Jäikö epäselväksi? Ok. 

Natalie Prass - My baby don't understand me

Natalie Prassin debyytti on yksi ehdottmia lemppareitani viime vuodelta. Biisit ovat parantuneet ajan kanssa ja äänimaailman uusia tasoja löytyy joka kuuntelukerralla vain enemmän. Tämän levyn haluan bongata itselleni vinyylinä.

Janis Joplin - Pearl

Janis on paras. 

Fleetwood mac - Rumours

Fleetwood mac toimii aina ja kaikkialla. Voin erityisen lämpimästi suositella kuuntelemaan Rumourssia pilkun jälkeen aamuyöstä keväisessä Helsingissä. 

Carole King - Tapestry

Tapestryn äänitteen orgaanisuus yhdstettynä Kingin lämpimään ääneen herättää toivoa kesästä satunnaisina kylminä ja tuulisina hetkinä. 

Vouhotus: DEAFHEAVEN SUOMEEN UUIUIUIUIUI

Joo nyt voi venailla tulevan kesän kuolemista hyvillä fiiliksillä ku tietää et elokuussa luvassa on post-bläky herkkua.

Deafheaven saapuu Suomeen ja heittää keikan elokuun 22. Tavastialla. Uiuiuiuiuiuiuiuiiuiuiiuiiiiiiii! Ei mulla tällä kertaa ole muuta ku tän keikan fiilistelyä. Palaan sorvin ääreen. Palaan asiaan tosi pian eli toukokuussa. Piis!

Soittolistaus: Noir

Blogitauko on nyt vaan pakko lopettaa hetkeksi (tauko tauolle, ehe). Tällä kertaa luvassa on ehkä oudoin soittolista, jonka oon koskaan kyhännyt.

Miltä kuulostaisi suomalainen heist-leffa? Hyvä yhdistelmä korneja käännösiskelmiä, suomirokkia ja uutta räbää. Olkaa hyvä.

BLOGITAUKO HUHTIKUUN LOPPUUN ASTI

Heippa rakkaat! Anteeksi suuri ja painostava radiohiljaisuus!

Kevät on aika villiä aikaa ja joudun valitettavasti jättämään blogin taka-alalle ainakin muutamaksi kuukaudeksi. Animaatio vie kaiken aivoni ja aikani, ja valitettavasti jopa musiikin kuuntelu on jäänyt vähän vähemmälle. Mutta älkää pelätkö! Myöhemmin palaan takaisin ja tuon mukanani paljon uutta kuunneltavaa. Olkaa kuuloilla!

VIVA LA ANIMACIÓN!

Viikolla soi (vko 5)

Helmikuu on alkanut ja aika heittää tulille tämän kuun ensimmäinen Viikolla Soi-listaus. Oon ollut pää aivan podcasteissa ja kokonaisten levyjen kuunteleminen on jäänyt vähän vähemmälle. Mutta! Tällä viikolla soittimessa on pyörinyt hyvä kasa musiikkia laidasta laitaan. Bändejä yhdistää synkissä vesissä lilluva melankolia. Kevätmasis, much?

Good Tiger - A head full of moonlight
This album has kinda grown on me. Jokainen kuuntelukerta on edeltävää parempi. Good Tiger koostuu mm. Tessaractin, Safety Firen ja Facelessin entisistä jäsenistä ja vaikka bändin jäsenten juuret ovatkin raskaamassa kamassa, on Good Tiger jotain muuta. Hauskoja riffejä, meneviä rytmityksiä, timanttisia soittoa ja älyttömän menevää ja helposti lähestyttävää progeilua.

Death Hawks - Sun Future Moon
Suomen fiilistelyprogen toivo Death Hawks julkaisi Sun future moonin vuoden 2015 loppupuolella. Vellovat ja savuiset äänimaailmat maalaavat krautin katkuista äänimaisemaa. Tää levy on vahvempi kokonaisuus kuin bändin aikaisemmat julkaisut.  

Pink Floyd - Dark side of the moon
Takaisin juurille. Proge-legenda Pink Floydiin palaaminen tuntuu olevan asia joka tapahtuu ainakin kerran pari kuukaudessa. Dark side of the moon on mun (ja varmaan koko maailman) henkilökohtaisia lemppareita tältä legendoista suurimmalta.

Bloodiest - Bloodiest

Mun on pakko myöntää, etten muistanut tätä levyä kun ton levy-gridin generoin ja Bloodiestin kuva tohon keskelle lävähti. Bändi on post metallin ja sludgen välimaastossa hiippaileva bändi, joka koostuu mm. Russian Circlesin ja Corrections Housen entisistä ja nykyisistä jäsenistä eli jonkinlaisesta super groupista on taas kyse. Eponyymillä debyytillä on hienoja soitannallisia jippoja ja kikkoja, mutten uskalla sanoa pidänkö tästä vai en ilman muutamaa uudelleenkuuntelua. 

Metz - Eraser/Pure Audio
Torontolaisporukka Metz soittaa räkäistä, hardcore-vaikutteista noisea, jossa on vauhtia enemmän kuin monessa muussa genren bändissä. Bändi julkaisi Eraser ja Pure Audio sinkkunsa nyt tammikuussa 2016, jatkoksi viime vuonna julkaistulle II levylle. Ja onhan nää nyt hyviä.

Mumrunner - Full blossom
Suomalainen melankolinen indie-musa elää ja voi hyvin. Löyhästi Lapkon jalanjäljissa kulkeva Mumrunner erottuu edellämainitusta raaoilla, lo-fi inspiroituneilla soundeillaan ja hetkittäisillä postrock-fiilisitelyillään. Yllättävän nopeaksi yltyvä shoegaze muistuttaa paikkapaikoin fiilikseltään jopa Alice in chainssia. Miljoona peukkua tälle, tätä lisää.

Daughter - Not to disappear 
Maalailevaa indie-folkkia soittava Daughter julkaisi nyt tammikuussa aivan älyttömän hienon levyn, jota olen kuunnellut melankolian tarpeisiini. Vahvasti 90-lukuinen fiilistely tuo paikoittain mieleen London Grammarin, Coldplayn sekä Radioheadin parhaimmat päivät, jolloin viina oli hyvää ja biisit itsetuhoisia. Elena Tornan hönkäilevän äänen vastapainona on tajuttoman tiukasti tuotetut biitit ja taustat. Eihän tästä voi olla tykkäämättä. 
Voisko Daughter tulla vaikka kesällä suomeen? Pliis?

Agoraphobic Nosebleed - Arc EP
Jo liian pitkään levyttämättä ollut gridcore-poppoo Agoraphobic Nosebleed palaa tavallaan takaisin areenoille julkaisemalla tämän vuoden aikana soolo EPt jokaiselta bändin neljältä jäseneltä, jossa he pääsevät itsenäisesti esittelemään musiikillisiä inspiroijiaan. Sarjan ensimmäinen EP on solisti Kat Katzin luotsaama Arc, joka on 25-minuuttia täyttä jyystöä. 
Uskomattomasta raskaudestaan huolimatta groovaava levy liikkuu sulavasti hardcoresta sludgeen ja takaisin. Katzin skitsofreenisestä äidistä kertovat biisit eivät muistuta tyyliltään kovinkaan paljon perinteistä Agoraphobic Nosebleediä, mutta ovat tajuttoman hyvä siitä huolimatta. Katzin sielua riipivät vokaalit ovat parasta mitä olen hetkeen kuullut.

Caspian - Dust and disquiet
Caspian teki sen taas. Instrumentaalisen post rock-sekstetin viime syksynä julkaistu dust and disquiet on vihdoin saanut minulta ansaitsemansa aikansa. Melankolisen pinnan alla kupliva positiivisuus ja toivo tuntuu keväiseltä auringolta jäisellä purolla. Dust and disquiet tulee olemaan mun tämän kevään soundtrack ja ehkä viime vuoden vahvimpia post rock-julkaisuja.

Kuukauden Menot: Helmikuu 2016

Loskaa saappaissa. Kelmeä auringonvalo. Helmikuussa hurisee ja Helsinki herää henkiin. Helmikuu on ehkä otollisin aika koskaan kadota elokuvateatteriin tai keikkapaikkojen lämpöön. Miten olisi vaikka viikonlopun verran sludgea ja doomia? Progea? Olohuone-fiilistelyä? Mitäpä jos vaikka opiskelisit suomalaista elokuvaa?

5.2.- 22.4.: Luentosarja: Suomalainen Elokuvatuotanto @ Elokuvateatteri Orion
Suomalainen elokuva on pitkään ollut mulle kirosana. Tämän kevään aikana pääsen kohtaamaan demonini ja haastamaan ennakkoluulojani Elokuvaryhmän luentosarjan avulla. Luennot käsittelevät suomalaista elokuvaa monipuolisesti ja kattavasti: historiasta talouteen ja henkilöhahmoista ilmiöihin. Itse luennot ovat ilmaisia, mutta niiden jälkeen näytettävät leffat maksullisia. Olisiko nyt vihdoin aika ostaa se Orionin jäsenkortti?

6.2.: Better Mus' Come @ Andorra
Jamaican 70-luvun poliittisesta myllerryksestä ja yhden rohkean henkilön selviytymistarinan kertova elokuva Better Mus' Come (2010) on nähtävillä Andorrassa ilmaiseksi. Elokuvan ohjaaja Storm Saultier on itse paikalla näytöksessä ja vastaa yleisön kysymyksiin näytöksen jälkeen.

6.2.: Muissa maailmoissa: Wigwam Revisited, Death Hawks, Kiki Pau
Kitarointia ja progefiilistelyä koko illan täydestä. Nämä kolme bändiä edustavat suomalaisen hihhuliprogeilun kärkikastia. Isoimpana lempparinani on kyllä mainittava viime vuonna mahtavan uuden levynsä julkaissut Death Hawks, jota en ole koskaan nähnyt livenä (!!!!???).

7.2.: Kiinalainen Uusivuosi @ Keskuskatu, Helsinki
Ilotulituksia, lohikäärmetansseja, musiikkia ja mieletöntä ruokaa tarjoileva tapahtuma tuo valoa piemään. Ihmismassaan kannattaa varautua, mutta tällaiset isot ilmaistapahtumat ovat yksiä mun lempparisyitä asua Helsingissä.

11.-13.2.: ArtArctica Festival @ Vapaan Taiteen Tila
Nyt on kyl mystistä settiä luvassa. Arktisista piireistä esiintyjänsä ammentava monitaiteellinen festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Festarin ohjelmistossa on kaikkea lyhytelokuvista musiikkiin ja installaatioihin. Tapahtuma on ilmainen ja ohjelmassa olevista esiintyjistä en ole kuullut kenestäkään. Eli pakko mennä.

12.-13.2.: Under a Freezing Sun Festival @ Lepakkomies
Goatess, Tombstoned, Kaleidobolt, Jupiter, Desert Lord, Slug Lord... Hitaasti ja raskaasti kahden päivän ajan. Voi kyllä, näitä lisää.

12.2..: Steven Wilson @ The Circus
Musiikkinero Wilson saapuu taas Suomeen, vain vuoden tauon jälkeen. Loistavaa diskografiaa täydensi viime vuonna julkaistu, loistava Hand. Cannot. Erase. ja tällä viikolla julkaistu levynpuolikas 4 ½. Ah. Parasta.

12.2.: Stoned Jesus & Jupiter @ Elmun Baari
Stoner-/doom-poppoo Stoned Jesus soittaa ekaa kertaa Suomessa. Bändiä on verrattu aina Sleeppistä Faith No Moreen. Eli aivan uskomatonta louhintaa luvassa. 

12.2. Feminist Comedy Night @ Mad House
Edellinen FCN oli farssi, kun iso osa koomikoista paljastuikin illan mittaan naisvihamielisiksi rasisteiksi. Ehkäpä tällä kertaa illan esiintyjät on valittu paremmin, radikaalin inklusiiville feministiselle komedialle kun löytyy aivan liian vähän tilaa. 

17.2. Olohuoneklubi I @ Gloria
Glorian ja Soundin lanseeraamat Olohuoneklubit alkavat! Kerran kuukaudessa Glorian olohuoneeksi lavastetussa salissa soittaa toinen toistaan ihanammat artistit. Jokaisessa klubi-illassa nähdään suomalaisen musiikin kärkinimiä ja illat päättää yllätyspääesiintyjä, jota ei julkaista ennakkoon. Ensimmäisellä olohuoneklubilla esiintyy mm. The Hearing, joka on yksiä henkilökohtaisia rakkauksiani suomalaisen musiikin saralla.

26.2. Pekko Käppi & K:H:H:L @ On The Rocks
Pekko Käppi, tuo jouhikkoshamaaneista mahtavin, esiintyy bändeineen On The Rocksissa. Mainio, folk-pläjäys Sanguis Meus, mama! levy piirsi tän bändin mun kartalle ja ehkä tämä voisi olla ensimmäinen kerta, kun näen bändin livenä... (Hups).
Mielestäni Sanguis Meus, mama! on yksiä viime vuoden parhaimpia levyä. Lue fiilistelyni täältä!

26.-27.2.: Big City Nights @ Ääniwalli
Voi pojat. Noah Kin, Hisser, Radiopuhelimet, Valkyrians; Sydän, Sydän... 

Soittolistaus: Uusi vuosi, uudet kujeet

Palan halusta jakaa teidän kanssanne kaikkea hyvää kuunneltavaa, rakkaat lukijat! Soittolistoja olisi tällä kertaa tarjolla jopa kaksin kappalein!  

Koska vuosi 2016 on toivoa täynnä, olen luonut soittolistan jonne kerään tänä vuonna julkaistuja levyjä. Poistelen listalta aina huonoksi paljastuneet levyt, joten vuoden lopuksi lista on toivottavasti täynnä toinen toistaan parempaa musiikkia. Suora linkki soittolistaan.

Vastaan myös yleisön suureen kysyntään eli olen nyt myös tehnyt Sipulisalaatti-soittolistan, johon päivittelen päivittäin superkovia biisejä. A-Ha ja Agoraphobic Nosebleed samassa listassa? Tästä on hyvä aloittaa. Suora linkki soittolistaan.

Vouhotus: Above and below

Lisää dokkarivouhotusta! Tällä kertaa vuorossa on absurdi ja surrealistinen ABOVE and BELOW.

Tuleva Mars-tutkija. Aavikolle bunkkerinsa rakentanut sotaveteraani. Las Vegasin viemäriverkostossa asuva pariskunta. Viemäriyhteiskunnan godfather. Kaikkia yhdistää yksinäisyys, hankalat perhesuhteet sekä tarve ymmärtää itseä ja ihmiskuntaa. Kaikki ovat tavalla tai toisella kodittomia. Kaikki hahmot elävät tutkimattomissa ja ennenäkemättömissä ympäristöissä, jotka vievät katsojan yli ja ympäri.

ABOVE and BELOW (2015) on paikoittain hyvinkin surrealistiseksi muuntautuva slice of life -tyylipätkä, joka vaikuttaa pakahduttavan upeilla kuvillaan: pidättelin itkua loppuunmyydyssä salissa miltei koko elokuvan ajan. Vahvasti rytmitetyn ja montaasimaisen leikkauksen avulla korostetaan eri kohtaloiden yhtäläisyyksiä.

Tämä dokkari taivuttaa dokumentin konventioita ja tarjoaa vaikuttavan visuaalisen kokemuksen. ABOVE and BELOW kokeilee totuuden rajoja ja pakottaa katsojan miettimään fiktiivisen ja dokumentaarisen elokuvan eroavaisuuksia: vaikka nämä ovat täysin oikeita ihmisiä, voivatko nämä tarinat olla täysin totta? Miksi niiden pitäisi olla täysin totta? Jos menet kuva edellä, tekeekö se dokumentistasi vähemmän totta?

Upea kokemus kaiken kaikkiaan huhhuh. ABOW and BELOWN voi nähdä DocPointissa vielä sunnuntaina 31. tammikuuta. Ensimmäinen näytös oli tosiaan loppuunmyyty eli osta lippusi ajoissa! Leffan nettisivut täällä.

Vouhotus: Misfits (2015)

DocPointin eka päivä on ohi ja ehdin festarin avajaispäivänä katsoa jopa kaksi näytöstä. Avajaisleffana nähtiin mainio Sota & mielenrauha, joka on kansainvälisesti uskottava dokumentti sotien aiheuttamista traumoista ja niiden seurauksista kärsivistä suomalaisista. Vaikka avajaiselokuva olikin hyvä, Misfits, päivän toinen dokumentti oli vielä parempi.

Tulsa, Oklahoma. The Bible Belt. Kaupungissa on 400 000 asukasta, 2000 kirkkoa ja yksi nuorisotalo LBGT+-nuorille. 

Misfits (2015) on ehkä tärkein näkemäni kuvaus nuoruudesta, omana itsenään elämisestä ja aikuiseksi kasvamisesta. Dokkari kertoo kolmesta nuoresta, jotka elävät Tulsan ennakkoluulojen ja pahojen katseiden kaupungissa. 17-vuotias Larissa on joutunut karkaamaan kotoaan kaapista ulos tultuaan, D on käynyt läpi vähintään 8 vuotta terapiaa voidakseen päästä yli kaikesta elämässä kokemastaan paskasta ja vaikkei 19-vuotiaan Bennyn elämä helppoa ole ollut, nauttii hän sentään perheensä tukea. Nämä vastikään lapsuudesta kasvaneet nuoret ovat joutuneet kohtaamaan aikuisuuden hyvin raa'alla tavalla, vain koska he ovat omia itsejään.

Elokuva kertoo näistä elämän mätkimistä nuorista aivan uskomattoman lämpimästi ja lempeästi. Ohjaaja Jannik Splidsboel on antanut nuorten kertoa mitä he haluavat ja juuri sillä tavalla miten he haluavat. Nuorten ehdoilla meneminen tekee tästä elokuvasta hyvin aidon. Suosittelen tätä elokuvaa täysiä.

Elokuvan toinen ja viimeinen näytös on nähtävissä DocPointissa tänään tiistaina 26. tammikuuta. Leffan nettisivut täällä. 

_____

"You like to think you're fabulous."

"No, I don't like to think I'm fabulous. I like to think I'm flawless."

__

EDIT: Misfitsin voi streamata hintaan 1,99 !! DO IT. 

DocPoint - Parhaat tärpit

Vuoden ihanimmat päivät lähestyvät! Epämääräinen blogitauko on pakko lopettaa, jotta pääsen hehkuttamaan teille Helsingin alkukevään hienointa elokuvatapahtumaa, DocPointtia. 

Koska festivaalin vuoden 2016 ohjelmisto on täynnä niiiin älyttömän mielenkiintoisia leffoja, autan teitä valinnanvaikeuden kanssa ja heitän omat tärppini festarin ohjelmistosta! Jee!

Vuodesta 2000 asti järjestetty DocPoint on dokumenttielokuvalle omistettu elokuvafestivaali, jonka ohjelmistoon kuuluu vuosittain tajuton määrä dokkareita, niin meiltä kuin maailmalta. Viime vuonna vietin koko viikonlopun elokuvateatterista toiseen juosten ja en ole katunut päätöstä päivääkään.

Suosittelen täysiä ostamaan sarjalipun ja katsomaan useamman dokkarin päivässä. Festari kestää kuitenkin vain viikon ja suurin osa esitettävistä leffoista ei koskaan pääse laajempaan teatterilevitykseen Suomessa. Eli tää saattaa olla ainoa mahdollisuus nähdä joitain näistä pätkistä Suomessa koskaan!
Että niin! Sarjalippua kouraan ja teatteriin!

Lisätietoja aikatauluista, tapahtumapaikoista, lipuista ja kymmenistä muista festivaalilla esitettävistä leffoista löydät osoitteesta www.docpoint.info.

Genetic Me
Miksi olemme sitä mitä olemme... ja mitä sille voi tehdä? Mitä DNA voi paljastaa meistä ihmisinä vai paljastaako se mitään? Lone Frank on tiedeuskovainen tanskalainen, jonka perimässa on sudenkuoppia: masennusta ja alkoholismia. Kun geenit alkavat heitellä kapuloita Frankin rattaisiin, pyrkii hän etsimään vastauksia elämääkin suurempiin kysymyksiin: kuka hän on, miten hänestä tuli itsensä ja voiko perimän määräämään kohtaloon vaikuttaa. 

Sota ja mielenrauha
"Kuinka monta sukupolvea traumojen ja mielten haavojen parantamiseen tarvitaan?"
Pakko myöntää, että on kaksi asiaa jotka hyvin harvoin saavat mussa aikaan sen suurempia säväreitä: Suomi ja sota. Mutta kun luin tästä suomalaisten kollektiivista sotien jälkeistä traumaa käsittelevästä dokumentista, innostuin kuin pikkulapsi karkkikaupassa. En malta odottaa nähdä, miten dokumentaristi Ari Matikainen käsittelee kansaamme syvästi koskettaneita tapahtumia, hiljaisuudesta johtuvia patoutumia sekä miten ne näkyvät yhteiskunnassamme vielä tänäkin päivänä.

The Wolfpack
Vanhemmat lukitsivat seitsemän veljeksen katraan perheen asuntoon koko heidän lapsuutensa ja nuoruutensa ajaksi. Yhteiskunnan ulkopuolella kasvaneet veljekset löysivät elokuvien tekemisestä eskapismin avaimen. Entä miten käy, kun pojat pyrkivät pakoon perhettään? Odotan tätä leffaa aivan älyttömän paljon. Useasti palkittu dokkari kertoo tarinan, joka on liian uskomaton käsikirjoitettavaksi.

Miss Sharon Jones
Miss Sharon Jones on artisti, joka on saanut kokea millaista on olla liian musta ja liian nainen menestyäkseen rock-musiikissa. Oscar-palkittu dokumentaristi Barbra Kopple seuraa "naispuoliseksi James Browniksi" nimettyä laulajatarta, joka 57 vuoden iästä ja haimasyövästä huolimatta on palaamassa takaisin lavoille. 

Imagine Waking Up and All Music Has Disappeared
Mitä jos musiikki katoaisi maailmasta? Mitä ihmiset tekisivät? Bill Drummond on musiikkimaailman entinen supertähti: hänen yhtyeensä The KLF oli brittilistojen kärjessä ja hänen manageroimansa Echo & The Bunnymen soi esim. omassa soittimessani vieläkin. Drummondilla on projekti nimeltä The17: kuoro, jonka tehtävänä on laulaa yksi kappale, joka äänitetään ja tuhotaan. 

Time / OUT OF JOINT
Mitä aika on? Voiko ajan saada liikkumaan taaksepäin? Fyysikot, filosofit ja muut ovat pohtineet ajan sääntöjä ja merkitystä aina ajanlaskun alusta (heh heh) alkaen. Rakastan outoja ja pohdiskelevia tiededokumentteja, joten tää on todellinen must see.


The Darkness Collection
Kokoelma eri maissa tuotetuista lyhytelokuvista, jotka kertovat pimeydestä ja pimeyden kokemuksista. Hevi medöl, tää on pakko nähdä.

Yallah! Underground

Lähi-idän musiikin ja taiteen uugee-skene on kiehtova aihe, jota käsitellään aivan liian vähän missään mediassa. Arabiperinteestä vaikutteensa ammentavat tyylit, yhteiskuntakritiikki sekä arabikevään tapahtumat nivoutuvat yhteen tässä dokkarissa, joka seuraa nuoria musiikin- ja taiteentekijöitä Ammanissa, Beirutissa, Kairossa, Haifassa ja Ramallahissa.

This Is What It Is
Mitä teet, kun musiikkisi on laittomampaa kuin kokaiini? Kuubalainen yhteiskuntakriittistä hiphoppia esittävä duo Los Aldeanos kertoo vastauksen tähän kysymykseen.

Orion: The Man Who Would Be King
Taas tarina, joka on aivan liian uskomaton käsikirjoitettavaksi. Orion on laulaja, joka kuulosti ja näytti liikaa Elvikseltä myydäkseen levyjä. Kun kuningas poistui rakennuksesta, astui Orion hänen jättämiinsä saappaisiin. 

Swing Game
Tyypit haluavat tehdä dokkarin Suomen pelialasta, mutta päätyvät itse pelintekijöiksi... tai ainakin he yrittävät. Vaikka idis saakin rahoittajat ja mentorit innostumaan, ovat tyypit silti noviiseja tällä kehittyvällä ja ailahtelevaisella alalla.

___

Dokumentteja on festivaalin ohjelmistossa on ainakin miljoona lisää. Mitä kelasit katsoa?
Tutkaile läpi koko ohjelma, hanki liput ja fiilistele.